"We not shoot, you not shoot!"

Jouluaattona sitä kaipaa joulutarinoita ja rauhaa itselleen. Tänä vuonna en oikein tunnu löytävän rauhaa sisältäni. Syynä lienee se, että olin vielä äsken töissä ja palvelin satoja ihmisiä. Enkä varmasti ole ainoa. Matkalla töihin juttelin äitini kanssa palvelukodeista, hotelleista, hälytyskeskuksesta jne. joissa kaikissa joulu on muutakin kuin pelkkää toiveunta, nimittäin kovaa realismia maailman kovuudesta.

Toivon joka vuosi jouluksi samanlaista ihmettä, kuin mitä tapahtui jouluna 1914 länsirintamalla, kun ranskalaiset+ englantilaiset veljeilivät saksalaisten kanssa. Silloin osasta rintamaa aseet vaikenivat. Ok, taustalla oli yhteinen kristillinen perinne, mutta olisihan se hienoa, jos joskus kävisi maailmassa oikeasti niin. Ja aseet myös pysyisivät vaiti.

We not shoot, you not shoot. Hyvää joulua.