Punavihreys

Joskus ihminen tarvitsee pidempää taukoa löytääkseen taas vanhan rakkauden. Tässä tapauksessa se on kirjoittaminen blogiini. Lisäksi viime aikojen kyselyt ja kannustukset saavat meikäläisenkin taas kirjoittamaan tänne ja muualle.
Olen pitkään miettinyt punavihreyttä. Jos Suomeen perustettaisiin punavihreäpuolue, voisin jopa harkita liittyväni siihen. Toisaalta täällä on vasemmisto hajonnut jo nyt moneen eri puolueeseen, eikä yksi vasemmistopuolue lisää auttaisi kamppailussa porvaristoa vastaan, päinvastoin. Lienee siis parasta keskittyä ajamaan punavihreyttä vasemmiston keskuudessa ja hieman miettiä, mitä se oikein pitää sisällään.
Olen punavihreä, koska olen sosialidemokraatti. Valitettavasti kaikki demarit eivät näin ajattele, vaan heidät pitää vielä vakuuttaa ympäristön tärkeydestä. Parhaan vihreyden tulisikin perustua sosialismin aatteelle, sillä kestävään kehitykseen ei päästä ilman, että samanaikaisesti kavennetaan kuilua rikkaiden ja köyhien välillä.
SDP ei ole julistautunut punavihreäksi puolueeksi, mutta ei ole epäilystäkään, että sitä ei voitaisi tehdä. Erityisesti nuorten demareiden keskuudessa punavihreys on suosittua, vähintäänkin yhtä suosittua kuin feministisyys. Solidaarisuus kuuluu sosialidemokraattien tunnuslauseisiin ja mikä olisikaan sen solidaarisempaa, kuin jättää maapallo hyvään kuntoon jälkipolvia varten?
(Puna)vihreys ei myöskään ole työpaikkojen tiellä, sillä oikein toteutettuna ekologinen ajattelu johtaa työpaikkojen syntyyn esimerkiksi ympäristöteknologian tai luomutuotannon kautta. 1900-luvun alun demareiden märät unet olivat savupiiput, 2000-luvulla niiden tulisi olla aurinkopaneelit ja tuulivoimalat.
Tiukka paikka punavihreällä demarilla tuleekin kysyttäessä esimerkiksi ydinvoimasta. Mielestäni ydinvoima ei kuulu kestävään kehitykseen, eikä sen suosiminen johda, edes lyhyellä tähtäimellä, kohti parempaa huomista. Radioaktiivista jätettä on vaarallista testamentata jälkipolville.
Ilmastonmuutos on tärkeä kysymys punavihreälle sosialidemokraatille, mutta yhtä tärkeitä ovat myös kysymykset erosta rikkaiden ja köyhien ihmisten välillä, AIDSin torjunta, sodat, lapsisotilaat ja nälänhätä sekä tuhat muuta epäkohtaa, joihin meidän tulisi tarttua.