Joskus väsyneenä ja riutuneena matkan jälkeen, sitä kysyy itseltään miksi tälläistä ylipäänsä tekee? Kolmen päivän dokumenttien lukeminen ja korjausesitysten puolustaminen/vastustaminen tuntuu joskus melko turhalta. Silläkö kaikki ratkaistaan?
Muutamat puheet ja taistelu sanoista ja asiakokonaisuuksista on todella hedelmällistä nuorelle sosialidemokraatille. Sitä muistaa taas miksi on liikkeen jäsen, mihin arvoihin uskoo ja mitä vääryyksiä maailmassa tapahtuu, joita voisimme kenties yhdessä ratkaista. Tämä on asian toinen puoli, joka auttaa jaksamaan eteenpäin.
Kumpi siis voittaa: paluu arkeen vai aatteen palo?
Tehdään arjesta aatteen paloa, niin ei tarvitse miettiä.
- -
Jokatapauksessa ECOSYn kongressi oli kiva ja antoisa kokemus, josta saan uusia ideoita tulevaan työhöni. Kiitos tästä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti