Turpaan tuli!!!

Eduskuntavaalit 2007 -analyysi

Analyysin teko voi olla liian aikaista, mutta pidän sitä prosessina, jonka minun ja puolueeni täytyy käydä läpi. Nyt täytyykiistellä, nyt täytyy väitellä sanoja säästämättä! Sosialidemokraattinen liike on kokenut karvaan tappion ja keskustelu tulevasta suunnassa on aloitettava heti viipymättä. Toivon, että oma analyysini voi omalta osaltaan vaikuttaa tähän keskusteluun.

A. Koko menestys

SDP:n suunta näytti alaspäin koko vaalien ajan ja pahimmat pelot toteutuivat. Äänestäjämme jäivät viimeisenä päivänä kotiin, mikä ironisella tavalla toteutti SAK:n mainoksen: "Duunari älä äänestä, minä päätän puolestasi." SDP lupasi äänestäjien silmissä liikoja ja vääriä asioita. Keskityimme kampanjoinnissamme liikaa keinotekoisen vastakkaisasettelun luomiseen Kokoomusta vastaan, joka sen ansiosta kasvatti suosiotaan. Valtamedioissa ei näkynyt porvareiden harjoittama vastakkaisasettelu, vaan lähinnä kuva ay-liikkeen hallussa olevasta harmaasta SDP:stä.

Pidetyt lupaukset eivät äänestäjien silmissä paljon paina, ihminen kun jo luonnostaan keskittyy negatiivisiin asioihin. SDP:n ongelma perehtyä prekariaattien ongelmiin olivat mielestäni yksi keskeinen syy vaalitappioon. Puolustamme liikaa hyväosaisia paperityöläisiä, kuin heikompiosaisia ja pätkätyöläisiä. 100 000 uutta työpaikkaa ei lisääntyvän pätkätyöläisyyden aikana ole hyvä vertaustapa. Näiden muuttaminen pysyviksi työpaikoiksi lisääntyvän automaatisaation aikana epärealistinen tavoite, samalla tavalla kuin täystyöllisyyden tavoittelu. Eurooppalainen sosialidemokratia on uuden murroksen edessä, meidän on liikkeenä pystyttävä yhdistämään tosiasiat ja luomaan jotain uutta ja hyvää kansalaisille.

Vihreiden perustulo oli huono toteutus, mutta hyvä idea, jonka SDP:n tulisi ottaa omakseen ja suunnitella malli, jolla se todella toteutuisi. Palveluiden korostaminen erityisesti vanhustenhuollossa ei ihmisen silmissä paina, vaan konkretia eli raha taskussa on se missä ihmiset mittaavat tyytyväisyyttään. Opiskelijoita syrjittiin viime hallituskausina, joiden äänet Kokoomus onnistui saamaan. Uusi moderni, vastaan jäykkä kankea ay-liike voitti näin imago-kampanjan, jota keinotekoinen vastakkainasettelu vain pahensi.

Puheenjohtajamme Eero Heinäluoma oli paljon esillä medioissa, eikä päässyt harmaa hiiri-imagostaan koskaan eroon. Argumentit olivat pitkiä ja monimutkaisia, ehkä turhan selitteleviä. Vanhanen onnistui aina olemaan se "kultainen keskitie" kahden muun puheenjohtajan välissä, eikä luopunut tästä asemastaan missään vaiheessa. Heinäluoma onnistui vain kritisoimaan Jyrki Kataista, mutta tämä hukkui keinotekoisen vastakkainasettelun alle. SDP:n linja jäi epäselväksi ja medioissa näkyi Heinäluoman ay-liiketaustainen jäykkyys. Eero ei koskaan pärjännyt aateihmisten Erkki Tuomiojan ja Tarja Halosen välissä, joita arvostetaan yli puoluerajojen.

ME vastaan loput? Välillä tuntui, että suuri saatana oli itse SDP. Vihreistä ja Vasemmistoliitosta lähtien paheksuttiin SDP:tä. Keskusta onnistui tekemään selvän pesäeron meihin mm. ruuanarvolisävero-kikallaan. Sosialidemokraatit taas itse nostivat Kokoomuksen parrasvaloihin, milloin opimme, että meidän on keskityttävä itseemme? Perussuomalaisten kannatus nousi, niinkuin muidenkin nationalististen puolueiden kannatus Euroopassa. Suuri syy on prekaarius ja kansallisuutta painottava kasvatus kouluissa.

B. Kannatus Lapissa.

Puolueemme onnistui pitämään kannatuksen Lapissa, jonka äänitaistelu kulminoitui Johanna Ojala-Niemelän ja Maija Raskin välisenä kaksinkamppailuna. Kahdenpaikan tavoittelussa epäonnistuimme, lähinnä yhteisen kampanjoinnin puutteessa. Kemi-Tornio vs. Rovaniemi aiheutti tarpeetonta jännitettä. Tästä kärsivät erityisesti pienemmät ehdokkaat, joiden ei juurikaan onnistunut nousemaan kahden suuren varjosta esille. Jatkossa onkin keskityttävä yhteistyön parantamiseen ja voimien yhdistämiseen. Edessä on myös suuri sukupolvivaihdos, jonka tapahtumista on ennakoitava jo nyt, ja johon on puututtava, sillä aktiivit loppuvat kesken ikääntymisen myötä.

Vaalien suuret voittajat Lapissa ovat, niinkuin muuallakin Suomessa, Kokoomus ja Perussuomalaiset.

C. Oma menestys

Pettymys on suuri. 77 ääntä ovat monen kuukauden työn jälkeen vähintäänkin ala-arvoinen saalis, vaikka arvostankin ja kiitän näitä äänestäjiä luottamuksesta. Se on silti toiseksi huonoin tulos listallamme, vaikka minulle povattiin muutamankin satasen äänisaalista.

Myönteinen Nato-kantani säikäytti monet äänestäjät, varsinkin kun en onnistunut tuomaan selkeää vaihtoehtoa tämän rinnalle. Yleisestä asevelvollisuuden luopuminen ei kansallisessa maassa osunut kohdalleen, siitä ei ainakaan lähiaikoina olla valmiita luopumaan. Suomalaiset tuntuvatkin kokevansa sellaista uhkaa, johon vain suuri reserviarmeija ja moderni kalustus pystyvät vastaamaan. Kansainvälistä vastuuta ei haluta ottaa muuta kuin YK:n muodossa.

Äänestysiän laskeminen kunnallisvaaleissa oli keskustanuorten ehdotus, johon tartuin. Siinä jo sinällään virhe, mutta pidin asiaa tärkeänä. Monet nuoret eivät tätä asiaa kannata ja ilmeisesti vain keskustalaisten perheissä tämä ehdotus saa vastakaikua.

Mielipiteeni olivat liian vihreitä ja vasemmistoliittolaisia. Ne eivät olleet vääriä, mutta niiden asioiden ajamiseksi puolue väärä. Sen sainkin kuulla kentällä usein. Ympäristö oli yksi näistä teemoista, jossa en onnistunut tuomaan aidon ja konkreettista vaihtoehtoa esille. Koska en ole perusdemari, jäivät myös nämä äänet käyttämättä. Perustulo, tulorajojen nosto jne. veivät bonusta vain toisiin puolueisiin.

Suuri ongelmakohta on myös puuttuva nuorisotyö, johon suurinosa kampanja-ajastani kului tuloksetta. Pohjatyö onkin pitkäjänteinen juttu, eikä onnistu taistelemalla tuulimyllyjä vastaan. Erityisesti muiden aktiivien aikaansaamattomattomuus vuosien varrella suurilla kannatusalueilla on vaikea asia korjata yksien vaalien alla.

Idealistinen ja eurooppalainen ajatusmaailmani ei löytänyt äänestäjissä vastakaikua. Lisäksi tukijoissani oli puutetta aluetuntemuksesta ja vaalityöstä Lapissa, vaikka panostus oli suuri heiltä kaikilta. Jäinkin nuorena ehdokkaana aika yksin seisomaan, ja muuta kuin kehuja ei satanut. Rakentava kritiikki jäi puuttumaan ja aikani kului ottaessani selvää asioista.

Kampanjaimagoni oli löysä ja nössömäinen, ei iskevä, eikä äänestäjiä puhutteleva. Mainokset menivät turhaksi näpertelyksi, eikä selkeää linjaa ollut havaittavissa. Omat tilaisuudet antoivat odottaa itseään, Meri-Lappi sekä Pohjois-Lappi jäi tuntemattomaksi. Suurin ongelma oli kysymys kenen puoleen kääntyä.

Mainoksemme (myös minun) olivat huonosti tehtyjä ja huonosti sijoitettuja. Rovaniemen osalta yhteistyö ei pelannut ollenkaan, kampanjointi jäi erittäin epämääräiseksi ja vaisuksi. Ensi vaaleissa täytyy Kokoomuksen tapaan panostaa sissimarkkinointiin ja löytää jotakin, mikä todella kiinnostaa nuoria. Tässä on puolueen imago-uudistus paikoillaan.

Kaikenkaikkiaan vaalit olivat pettymys, onnittelen vilpittömästi kaikkia nuoria ehdokkaita ja erityisesti Johannaa lämpimästi kovasta kampanjasta ja läpipääsystä! Maijaa kiitän hyvästä edustuksesta Lapin puolesta ja aikaansaannoksistasi, joista olisit voinut puhua enemmänkin. Toivotan kaikille hyvää jatkoa ja menestystä!

SUURI kiitos tukijaryhmälleni, erityisesti perheelleni! Ilman teitä en olisi jaksanut. Nämä vaalit olivat vasta alku. Tsemppiä tovereille, nyt tarvitaan yhtenäistä vasemmistolaisuutta!